Asuntojen ja omakotitalojen korjaaminen ja ylläpito ovat osa kestävää rakentamista. Kun olemassa olevista rakennuksista pidetään huolta, ne palvelevat asumista mahdollisimman pitkän elinkaaren. Asumismukavuus ja viihtyisyys ovat meille jokaiselle tärkeitä asioita kodissamme, mutta remontoinnilla on myös huomattava yhteiskunnallinen merkitys. Rakennusten energiankulutus aiheuttaa noin 30 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä, mikä tarkoittaa sitä, että hiilineutraaliustavoitteitamme ei ole mahdollista saavuttaa ilman olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden huomattavaa parantamista. Kotitalousvähennyksellä on iso merkitys tämän tavoitteen saavuttamisessa. Myös EU on asettanut tavoitteeksi korjausrakentamisen tuplaamisen.
Suomalaiset käyttävät kotitalousvähennystä laajasti, mikä heijastelee myös asumismuotoamme. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2023 Suomessa oli 1 168 379 omakoti- tai paritaloa. Talot pysyvät kunnossa vain säännöllisen kunnostuksen ja korjaamisen avulla. Sen lisäksi, että kotitalousvähennys tukee talojen kunnossa pitämistä, sillä on erittäin iso merkitys taloudellisen toimeliaisuuden elvyttämisessä. Taloudellinen toimeliaisuus kaipaa elpymistä tämän päivän Suomessa, sillä valtiovarainministeriön huhtikuinen arvio oli, että vielä vuonna 2024 Suomen bruttokansantuote ei kasva lainkaan.
Ruotsissa hallitus päätti kotitalousvähennyksen kaltaisen verovähennyksen (rotavdrag) korottamisesta 50 000 kruunusta 75 000 kruunuun henkilöä kohden tukeakseen rakennusalaa nykyisessä taantumassa. Ruotsin valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson on todennut, että rakennusteollisuus on kärsinyt erityisen pahasti Ruotsin vaikeasta taloustilanteesta, ja siksi verovähennystä on korotettu. Ruotsissa verovähennys nähdään hyväksi havaittuna taloudellisena toimenpiteenä taantumasta parempaan kehityskulkuun ponnistettaessa. Suomessa rakentaminen väheni viime vuonna 11 prosenttia, mikä on selvästi enemmän kuin finanssikriisissä, joten toimia tarvittaisiin täälläkin.
Starkin teettämän tuhannen vastaajan Suomalaiset remontoivat ja rakentavat 2024 -tutkimuksen mukaan 35 prosenttia suomalaisista vähentäisi rakennusprojektiensa määrää, jos kotitalousvähennys pienenee. Omakotitalossa asuvista jopa 41 prosenttia rajoittaisi remontointiaan kotitalousvähennyksen pienentyessä. Tutkimuksen tuloksista siis näkee, kuinka suuri vaikutus kotitalousvähennyksellä on tehtyihin remontteihin. Kotitalousvähennys tuntuu erityisesti lukuisten pienten, paikallisten rakennusliikkeiden, urakoitsijoiden ja ammattirakentajien työtilanteessa. Suomen yrityksistä 95,5 prosenttia on alle 10 hengen yrityksiä – moni näistä rakennusalan yrityksiä.
Tulos on huolestuttava myös siksi, että Suomessa on paljon korjausvelkaa. Sama tutkimus nimittäin kertoo, että 75 prosentissa kodeista on vähintäänkin pienen remontoinnin tarvetta. Tilanteessa, jossa suomalaisten ostovoima on heikentynyt ja rakennusalalla on takanaan hyvin vaikeita aikoja, kotitalousvähennyksestä kiinni pitäminen olisi ensisijaisen tärkeää. Tässä asiassa mallia voisi ottaa naapurimaastamme Ruotsista.
Harri Päiväniemi
Stark Suomi Oy:n toimitusjohtaja
RASI ry:n hallituksen jäsen
31.05.2024
Jaa artikkeli:
