Rakennusalan työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, eikä uudisrakentamisen elpyminen näytä vielä selkeitä merkkejään. Ruotsissa hallitus reagoi ripeästi tilanteeseen nostamalla kotitalousvähennyksen hyvitysosuutta, kun taas Suomessa suunta on ollut päinvastainen. Myös Suomessa tarvittaisiin puoliväliriihessä päätöksiä, jotka tukevat sekä rakennusalan työllisyyttä että kotitalouksien ostovoimaa.
Suomessa uudisrakentamisen historiallisen suuri pudotus on johtanut rakennusalan merkittävään työttömyyteen, eikä nopeaa käännettä parempaan ole näkyvissä. Valtiovarainministeriön tuore ennuste arvioi rakentamisen toimialalle hidasta kasvua sekä asuntorakentamisen että remontoinnin osalta.
"Tilanne on ollut vaikea kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa se on erityisen vakava", toteaa Rauta- ja sisustuskauppayhdistys RASI ry:n toimitusjohtaja Minna Liuksiala.
Ruotsi toimi nopeasti – kotitalousvähennyksen hyvitysosuutta nostettiin loppuvuodelle
Rakentamisen työllisyystilanteen parantaminen vaatisi nopeasti vaikuttavia päätöksiä.
”Ruotsissa hallitus tarttui tilanteeseen nopeasti ja ilmoitti 21.3.2025 kasvattavansa kotitalousvähennyksensä hyvitysosuutta 30 prosentista 50 prosenttiin vuoden 2025 loppuun saakka. Ruotsissa myös maksimi hyvityssumma on 4 625 euroa per henkilö, kun Suomessa maksimihyvityksen summaa laskettiin vuoden 2025 alusta vain 1 600 euroon”, kertoo Liuksiala.
Kotitalousvähennyksen korotus tehokas ja nopea ratkaisu
Vaikka uudisrakentamisen elpyminen vie aikaa, korjausrakentamisen kasvua voidaan edistää nopeasti jo olemassa olevilla keinoilla. Myös tulevat energiatehokkuusvaateet lisäävät tarvetta kotitalouksien remontoinneille. Kaikkien remontointihankkeiden vauhdittaminen olisi keskeinen keino lievittää rakennusalan vaikeuksia ja tukea työllisyyttä.
"RASI ry ehdottaa, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nostetaan jo hallituksen puoliväliriihessä 3 500 euroon ja hyvitysosuus 50 prosenttiin. Näin varmistetaan, että mahdollisimman moni kotitalous pystyy toteuttamaan tarvittavia remontteja ja rakentamisen työllisyystilanne paranee. Muutoin Suomi jää seuraamaan sivusta, kun naapurimaamme vauhdittaa talouttaan", toteaa Liuksiala.
Rakentamisen toimialalla iso merkitys koko kansantalouden vauhtiin saamiseksi
Rakennusalalla on Suomessa poikkeuksellisen suuri vaikutus koko kansantalouden kehitykseen. Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa korkeampi kuin monissa muissa Euroopan maissa, ja alan taantuma vaikuttaa laajasti työllisyystilanteeseen ja talouskasvuun.
"Hallituksen kannattaisi Ruotsin mallin mukaan ryhtyä nopeisiin toimiin työttömyyden kasvun pysäyttämiseksi. Kysymys kuuluu: pystyykö Suomi reagoimaan ajoissa? Turhat konkurssit olisi estettävä ja alan ammattilaiset on saatava takaisin työhön", summaa Liuksiala.
Lisätietoja
Minna Liuksiala
toimitusjohtaja, Rauta- ja sisustuskauppayhdistys RASI ry
+358 50 383 4465
minna.liuksiala@rasi.net
28.03.2025
Jaa artikkeli:
