Kun erikoiskauppaan saapuva asiakas haluaa tietää, mitä biosidit ovat ja mihin niitä käytetään, miten kauppias tai myyjä voi vastata? No esimerkiksi niin, että biosideja käytetään monien tuotteiden suojaamiseen erilaisilta mikrobeilta ja tuhoeläimiltä.
Vähän hankalampi onkin sitten selittää, kuinka ”biosidilla käsitellyn esineen” voi tunnistaa.
”Sellainen on esimerkiksi homeenestoaineella käsitelty niin sanottu säänkestävä kangas, mutta määritelmän mukaan myös säilöntäainetta sisältävä maali tai liima on käsitelty esine”, kertoo Erikoiskaupan liitto Etu ry:n kemikaaliasiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb.
Termi ’biosidilla käsitelty esine’ luotiin biosidiasetukseen, kun tietyt biosidimääräykset ulotettiin myös esineisiin. Esimerkiksi puutarhakalusteet, suihkuverho, tietokoneen näppäimistö tai saumaussilikoni voivat olla käsiteltyjä biosidivalmisteella tuotteen keston ja käyttöiän pidentämiseksi.
Joissakin tapauksissa biosidikäsittely edellyttää merkintää tuotteessa. Euroopan unionin biosidiasetuksen mukaista merkintää edellytetään, kun esineen pakkauksessa tai mainonnassa esitetään väittämä biosidiominaisuudesta, tai jos merkintä on kyseisen tehoaineen riskinarviossa katsottu tarpeelliseksi ihmisen tai ympäristön mahdollisen altistumisen vuoksi.
”Lisäksi myyjän pitää pystyä kysyttäessä kertomaan kuluttajalle, sisältääkö joku esine biosidia tai on sellaisella käsitelty. Aikaa vastaamiseen on kuitenkin 45 päivää eli heti tiskillä tietoa ei tarvitse antaa, mutta asiaa pitää lähteä viimeistään silloin selvittämään tavarantoimittajalta, jos tietoa ei jo ole”, Kuljukka-Rabb täsmentää.
Biosideja koskevat myös kemikaalien yleiset luokitus- merkintä- ja pakkausvaatimukset. Kun kemikaalin luokitus muuttuu uuden tiedon tai luokituskriteerien muuttumisen takia, pakkausmerkintöjen päivittämiselle annetaan tapauskohtaisesti aika, jonka jälkeen vanhoilla merkinnöillä varustettuja tuotteista ei saa enää myydä.
Biosidivalmisteiden mainonnassa myymälässä, lehtimainoksessa ja nettisivuilla on aina selvästi oltava esillä lauseet ”Käytä biosideja turvallisesti. Lue aina merkinnät ja valmistetiedot ennen käyttöä.”
”Kauan sitten muistan kuulleeni tämän joskus myös radiosta”, Kuljukka-Rabb muistelee.
Suomessa on vuosikymmenien ajan pitänyt hakea viranomaisilta ennakkoon kansallinen lupa esimerkiksi puunsuoja-aineiden ja hyttysmyrkkyjen myyntiin. Nyt näille ja esimerkiksi jyrsijämyrkyille tarvitaan jo lähes aina lupa EU-säädösten mukaisesti.
Kuljukka-Rabbin mukaan 2000-luvun alkupuolella aloitettiin EU-tasolla systemaattinen biosiditehoaineiden ominaisuuksien ja riskien arviointi. Tämä työ on yhä edelleen kesken.
”Meillä vanhoja kansallisia lupia täytyy vielä hakea joillekin valmisteille ja toisaalta menee vielä vuosia ennen kuin kaikille biosidivalmisteille tarvitaan Suomessa lupa. Silti - hitaasti mutta varmasti - yhä useampi biosidivalmiste tarvitsee EU-asetuksen mukaisen luvan, joten on syytä seurata tilannetta säännöllisesti Turvallisuus- ja kemikaaliviraston biosidirekisteristä.”
Koko unionin alueelle myönnetyt luvat löytyvät Euroopan kemikaaliviraston pitämästä rekisteristä. Unionilupien määrä on jatkuvasti kasvanut.
Biosidivalmisteet toimivat tehokkaasti haitallista eliötä vastaan. Ne ovat siis vahvoja myrkkyjä.
”Voi sanoa, että samasta syystä biosidivalmisteita säädellään tarkemmin kuin esimerkiksi pesu- ja puhdistusaineita. EU:n biosidiasetuksella säännellään biosidivalmisteiden myyntiä ja myös niiden käyttöä. Joitakin valmisteita saa myydä vain tutkinnon suorittaneille ammattilaisille”, kertoo Kuljukka-Rabb.
Kaikkia biodivalmisteita koskee vaatimus, että markkinoilla saa olla vain sellaisia valmisteita, joiden tehoaineen tai valmisteen toimittaja, tai hänen edustajansa EU:ssa, on Euroopan kemikaalivirasto ECHAn ylläpitämällä Hyväksyttyjen toimittajien listalla.
”Koronapandemian keskellä tästä vaatimuksesta tehtiin poikkeuksia useissa EU-maissa erityisesti desinfioivien käsihuuhteiden suhteen. Suomessa poikkeuksen turvin markkinoilla olleita valmisteita ei ole saanut enää myydä reiluun vuoteen”, Kuljukka-Rabb huomauttaa.
Teksti Minna Wikström. Kuva Francesca Tosolini, Unsplash.
Juttu on julkaistu aiemmin Erikoiskaupan liitto Etu ry:n uutiskanavassa etu.fi.
25.08.2022
Jaa artikkeli:
